ALKU
Muistan ensimmäisen esiintymiseni hyvin. Olin isäni Seppo Hanskin kanssa viihdyttämässä varusmiehiä Mechelininkadun autokomppaniassa, ja soolokappaleina kuultiin Pieni hetki sekä Tulipunaruusut. Olin kuuden vanha.
Näihin aikoihin lauloin myös sisaruksieni ja isäni kanssa lastenlevyjä, jotka ylsivät jopa timantti- ja platinamyynteihin.
Kiertuelämä kävi tutuksi varhain, koska koko perhe oli usein mukana isän keikkamatkoilla.
Ensimmäiset omat bändit 1980-luvun alussa kantoivat sellaisia nimiä kuin Rekan weneveistämö, Kaarlo ja kahvinkeittimet sekä Uman Namu. Viimeisen kanssa teimme jopa pari levyä nousten piirikunnalliseen kuuluisuuteen Turun ja Raision seudulla.
Vuosikymmenen lopulla muutin Turusta takaisin Helsinkiin. Olen alun perinkin stadilainen.
Neljän tärkeän turkulaisen teinivuoden jälkeen palasin pääkaupunkiin ja ryhdyin ammattimuusikoksi. Soitin sisareni Anna Hanskin bändissä sekä erilaisissa yökerhokokoonpanoissa.
1990-2000
1990-luvun puolivälissä syntyi ilmiöksi muodostunut Vintiöt. Kaveriporukalla (Samuli Edelmann, Santeri Kinnunen, Aleksi Mäkelä, Niko Saarela, Kari Hietalahti, Jussi Chydenius, Juha Veijonen...) tehtyä sketsiviihdettä purkitettiin televisioon vuosina 1994-95. Sarjaa tehtiin 37 jaksoa, ja parhaat palat nähtiin sitten uusintana nimellä Vintiöiden kosto.
Näytteleminen tuntui mukavalta. Ensimmäiset leffaroolit olivat elokuvissa Romanovin kivet sekä The Iron Horsemen (1994). Samoihin aikoihin Bluebird julkaisi soololevyni Vuorille kuuta ulvomaan jonka nimikkolaulun tekstin sain Arto Melleriltä. Radiohiteiksi nousivat Pidän mitä lupaan sekä Nukkuva stadi.
Vanhan vuosituhannen loppupuolella vierailin myös tv-sarjoissa ja elokuvissa. Häjyt, Trabant Express, Esa ja Vesa...mitä kaikkia niitä olikaan. Näihin aikoihin käynnistyi myös musiikillinen yhteistyöni Pekka Tegelmanin kanssa ja rupesimme valmistelemaan levyä.2000-2010
Tämän vuosituhannen alku meni keikkaillessa TRION (Samuli Edelmann, Aki Louhela) kanssa. Omilla soolokeikoilla kiersin myös. Televisio halusi 12 jaksoa Vintiöitä nimellä Vintiöt, Ten years after ja Tervasaaren kesäteatteri jatkoi kuten aiemminkin. Uusia aluevaltauksia olivat festarijuonnot Ruisrockissa ja Ankkarockissa.
Näihin aikoihin Pekan kanssa alkanut projekti Jäykkä Palatsi alkoi olla kypsä pitkäsoittoon. Työ aloitettiin kesällä 2004 ja levy julkaistiin huhtikuussa 2005.
Yhteistyö Ritva Oksasen kanssa alkoi kesällä 2005. Syksymmällä mukaan liittyi Matti Tegelman kontrabassoineen kapellimestaroimaan meitä. Kiertueet ulkomailla (Sveitsi, Hollanti, USA, Kanada, Espanja) ovat olleet menestyksiä. Olemme esiintyneet ulkomailla myös Anna-siskoni kanssa. Takana on keikkoja sekä Saksassa, Hollannissa että Australiassa.
Näyttelijäntöitä on ollut tasaisin väliajoin. Vierailin Vares-leffassa Jäätynyt enkeli (2006) ja olin mukana Venla-palkitussa tv-sarjassa Ranuan kummit Extra. Ihmebantu -sketsisarja sai sekä Venlan että Kultaisen maapallon.
Vuonna 2010 ensiesityksensä saaneessa Kaikki mitä rakastin-tarinassa mukana on Annan lisäksi mumma, näyttelijä Anja Pohjola. Palaute on ollut hyvää, joten toivottavasti tuotanto löytää tiensä mahdollisimman moneen kaupunkiin.
Kolmisen vuotta tekeillä ollut seuraava levyni alkaa hiljalleen valmistua. Levyn musiikillisena tuottaja toimii Markku Kanerva ja levy-yhtiönä AXR Music Oy.TOISET KYPSYVÄT HITAAMMIN
Mistä meitä Hanskeja oikein tulee? No - minä en kyllä ole oikeastaan koskaan mennyt minnekään. Sen jälkeen, kun niin sanotusti "astuin julkisuuteen" olen tosin pistäytynyt monessa paikassa, jotka kaikki eivät ole maininnan arvoisia. On tullut käytyä sielläkin - pohjalla.
Musiikkia olen tehnyt siitä lähtien, kun vihdoinkin - jo ja vasta - kymmenisen vuotta sitten viisastuin sen verran, että vaihdoin sivuraiteilta takaisin pääraiteelle. Tai ehkä viisastuin, koska aloin tehdä musiikkia. Syntyihän sinä aikana yksi levykin.
Mutta kuten sanottu - jotkut kypsyvät hitaammin. Vasta nyt, kun mittarissa on 42 vuotta, pystyn kirjoittamaan rehellisesti elämästä sellaisena. kuin sen olen kokenut. Tunnistan ja tunnustan juureni, ja menneisyyteni. Ajattelen, että jopa kaikki ne sivupolut, joita tuli koluttua, ovat luoneet perustaa musiikilleni. Elämästä voi laulaa vain, jos on tullut vähän elettyäkin. Tai kuten eräs ystäväni sanoi: elämä tekee artistin.
Sekin vaati kypsymistä, että osasin tarkastella omia biisejäni ajatuksella; varmaan tuolla jossakin on joku, joka on kokenut jotakin samankaltaista. Ja minä voin antaa näille kokemuksille muodon ja äänen. Nämä ovat suomalaisen miehen tarinoita ja suomalainen mies osaa puhua vain ... toisen suomalaisen miehen kautta.
Enkä minä tälle sukunimellekään mitään voi. Monessakin mielessä olen isäni poika. Levyltä löytyy myös yksi lainakappale, isäni aikoinaan levyttämä Painan vain pääni. Miksi? Sen jätän sinun pohdittavaksesi.
Keväällä otin yhteyttä AXR Musicin Ilkka Vainioon saadakseni kappaleistani arvostamani tuottajan mielipiteen. Kerroin tarinani, soitin biisini - ja loppu onkin tässä.
Kuuntele.
Sinun
Janus Hanski